Regulaation tehtävä on ohjata kehitystä

EU:n tasolla on luotu paljon regulaatiota, joka velvoittaa toimijoita vihreään siirtymään.

Useasti regulaatiolla ensin velvoitetaan julkisia toimijoita ja myöhemmin vaatimukset siirtyvät yrityksille, joko suoraan tai epäsuorasti alihankintaketjun kautta. Esimerkkejä on monia, mutta mainittakoon Green Deal, vähäpäästöisyys- ja hiilineutraalisuustavoitteet, vaihtoehtoisen energiainfrastruktuurin kehittämisvelvoitteet ja puhtaiden ajoneuvojen direktiivi.

Huolestuttavaa on kuitenkin se, että aika ajoin näiden toteutumista ei valvota tai niitä siirretään sivuun odottamaan parempia aikoja ja sovituista aikamääreistä ei pidetä kiinni.

Viiden C:n listalla Marko muistutti, että cash (lue liiketoiminta) on innovaatioiden ja liiketoiminnan kannalta elinehto. Yrityksillä on oltava pääsy markkinaan sekä kestävän liiketoiminnan mahdollisuudet. Regulaatioon vastaamiseen, toteuttamiseen ja/tai valvontaan – eli lyhyesti ”regtech” – luodut ratkaisut ovat iso osa liikenteen palveluita.

Palveluiden kannalta on kuitenkin todella haastavaa saada yrityksen tekemille investoinneille takaisinmaksua, jos sovituista asioista ei pidetä kiinni tai määräaikoja venytetään. Näin ollen onkin erityisen tärkeää, että kehitystä luodaan yhdessä. Ymmärretään, mitä ratkaisuja on olemassa ja millä aikataululla; miten erilaisiin haasteisiin voidaan tarjota kustannustehokkaat ja skaalautuvat ratkaisut.

Miten luoda ja ylläpitää uudenlaista palvelutarjontaa, jos kysyntää tai maksajia ei löydy, vaikka lain mukaan näin pitäisi olla?

Vanhoihin tapoihin ei sovi kangistua

Jotta sujuva yhteistyö voidaan saavuttaa, tarvitaan osaamista niin ostajilta kuin palveluntarjoajilta. Usein teknologia voisi jo tarjota toimivan ratkaisun, jolla säästettäisiin aikaa ja rahaa. Kuitenkin itse kauramoottori eli ihminen on liian jumiutunut omiin prosesseihinsa tai tietotaito on auttamattomasti jäänyt jälkeen.

Eikä se ihme ole, kun maailma ja prosessit muuttuvat kovalla vauhdilla ja samaan aikaan uutta regulaatiota tulee ovista ja ikkunoista.

Esimerkiksi viime syksyn Fintraffic:n DiHaLot -hankkeen puitteissa tunnistimme 51 uutta regulaatiota, jotka ovat joko tulossa tai juuri tulleet kuljetusalalle. Näissä 51 regulaatiossa näkyi selvästi vaatimukset vähäpäästöisistä ratkaisuista, digitalisaatiosta ja turvallisuudesta – trendi siis on selvä. Mutta kenen tehtävä olisi varmistaa, että osaaminen on kunnossa ja tätä kerrytettyä tietotaitoa voitaisiin tehokkaasti ylläpitää ja vaalia?

Lukijalle pohdittavaksi: A) Miten me saisimme kansallisella tasolla alkusysäyksen tapahtumaan, jolla ensi-investoinnit saataisiin aikaan ja palveluntarjoajat pääsisivät toteuttamaan liiketoimintamalliaan. B) Miten näitä orastavia uusia palvelumalleja autetaan selviämään hengissä, vaikka regulaatio ja muutos viivästyy/hidastuu eikä asiakkaita löydy, niin kuin oli palvelua luodessa ajateltu?

Mielellämme kuulemme kommentteja ja ideoita, joilla tätä ”velkakuoppaa” voidaan tasoittaa.

– Sonja & Lasse

Kirjoittajat

Sonja Venho – EV Mobilen liiketoimintajohtaja. Sonjalla on pitkä ja monipuolinen tausta uusien liiketoiminta- ja palvelumallien kehittämisestä liikenteen, logistiikan ja sähköistymisen alalla. Hän on toiminut useissa uuden liiketoiminnan kehitystehtävissä niin Suomessa kuin ulkomailla, mm. OP Ryhmässä, Škoda Autolla ja PostNordilla.

Lasse Nykänen – Vediafi Oy:n toimitusjohtaja ja eFTI EXPERTS Oü:n senior partner. Lasse on työskennellyt pitkään liikenteen ja logistiikan digitaalisten palveluiden parissa. Tutkijan uransa aikana Lasse tutki liikenteen automaatiota ja palveluistumista sekä liikenteen kaksoissiirtymää. Kaupallisella puolella työ on jatkunut ja markkinoille on luotu liikenteen ja logistiikan alustaratkaisuja.

Artikkeli Näkökulma | Miten varmistetaan uusien vihreää siirtymää tukevien palvelumallien selviytyminen yli ilmastomuutoksen velkakuopan? julkaistiin ensimmäisen kerran EVmobile.

Ehkä päättäjät kokevat olevansa mahdottoman edessä. Ollaan hiljaa nurkassa, niin paha menee pois.

Suomen ilmastolaki edellyttää, että Suomi on hiilineutraali vuonna 2035. Liikenteen osalta tämä tarkoittaa päästöjen puolittamista vuoteen 2030 mennessä. Siihen on reilut kolme vuotta.  Ja sen jälkeen pitäisikin hetimiten olla päästöjä nolla.

Tavoite ei kaadu teknologiaan tai kykyyn soveltaa sitä. Se kaatuu infrastruktuuriin. Sähköverkko ei mahdollista latausenergian riittävää jakelua. 

Liikenne sähköistyy selvästi ennakoitu nopeammin, mutta pullonkaulaksi muodostuu riittävän lataustehon saatavuus paitsi yksityisautoille, niin etenkin hyötyliikenteelle (taksit, jakeluautot, raskaampi kuljetusliikenne). Liikenne huutaa suurteholatausta, mutta tähän ei sähköverkko taivu.

Teholatauksen edellyttämiä keskijänniteliittymiä joutuu odottamaan useita vuosia. Eli siis lain edellyttämänä tulisi liikenne sähköistää nopeasti, mutta sähkön jakeluverkko ei sitä mahdollista.

Ratkaisu on kuitenkin olemassa. Akuilla varustetut suurteholatausasemat toimivat saatavilla olevissa pienjänniteliittymissä.

Energia otetaan verkosta hitaasti ja puretaan ajoneuvoihin nopeasti. Sama liittymä, moninkertainen teho. Ei tarvita vuosien odotusaikaa liittymälle, akkupuskuroitu suurteholatausasema on toimitettavissa muutamissa viikoissa.

Ja mikäli jäämme odottelemaan perässä laahaavan sähköverkon kykyä tukea tavoitteissa, jää veronmaksajan kouraan hirmuinen lisälasku.

1) EU-lasku (taakanjakosektori / ESR)
Mikäli liikenteen päästöt eivät vähene riittävästi, joutuu valtio ostamaan päästöyksiköitä muilta mailta tai maksamaan käytännössä sakon. Puhutaan helposti sadoista miljoonista euroista.

2) Massiiviset verkkoinvestoinnit
Perinteinen suurteholataus vaatii uutta keskijänniteinfraa laajassa mittakaavassa. Tämä siirtyy suoraan siirtohintoihin – eli kotitalouksien ja yritysten maksettavaksi.

3) Julkinen tuki väärään paikkaan
Hidas infra pakottaa valtion ja kaupungit tukemaan investointeja. Veronmaksaja maksaa sekä investoinnin että riskin.

4) Viivästymisen talousvaikutus
Kun raskas liikenne ei sähköisty, polttoainekulut ja logistiikan kustannukset pysyvät korkeina. Tämä näkyy hinnoissa, kilpailukyvyssä ja verotuloissa.

Ilman akkupuskuroitua suurteholatausta Suomen ilmastotavoitteet ovat saavuttamattomia.

Kalliiksi tulee kaikille.

Perttu Hillman 
toimitusjohtaja 
EV Mobile 

Artikkeli Näkökulma | Suomen päästötavoitteet voidaan unohtaa ilman akkupuskuroitua suurteholatausta – veronmaksajalle iso lasku julkaistiin ensimmäisen kerran EVmobile.

Tekniikka&Talous:

Lue artikkeli

Artikkeli EV Mobile mahdollistaa sähköistymisen ilman raskaita investointeja latausinfraan julkaistiin ensimmäisen kerran EVmobile.

Artikkeli Suurteholatauspalvelu mahdollistaa edestakaisen runkolinjan Turun ja Vantaan välillä kahdesti vuorokaudessa julkaistiin ensimmäisen kerran EVmobile.