Kuten tiedämme, metsät ovat hiilinieluja, tai sitten eivät ole. Riippuu päivästä. Tästä tragikomediasta huolimatta liikenne on päästötavoitteiden kannalta ratkaisevassa roolissa, vaikka jostain syystä asiaan suhtaudutaan oudon häveliäästi.
Ehkä päättäjät kokevat olevansa mahdottoman edessä. Ollaan hiljaa nurkassa, niin paha menee pois.
Suomen ilmastolaki edellyttää, että Suomi on hiilineutraali vuonna 2035. Liikenteen osalta tämä tarkoittaa päästöjen puolittamista vuoteen 2030 mennessä. Siihen on reilut kolme vuotta. Ja sen jälkeen pitäisikin hetimiten olla päästöjä nolla.
Tavoite ei kaadu teknologiaan tai kykyyn soveltaa sitä. Se kaatuu infrastruktuuriin. Sähköverkko ei mahdollista latausenergian riittävää jakelua.
Liikenne sähköistyy selvästi ennakoitu nopeammin, mutta pullonkaulaksi muodostuu riittävän lataustehon saatavuus paitsi yksityisautoille, niin etenkin hyötyliikenteelle (taksit, jakeluautot, raskaampi kuljetusliikenne). Liikenne huutaa suurteholatausta, mutta tähän ei sähköverkko taivu.
Teholatauksen edellyttämiä keskijänniteliittymiä joutuu odottamaan useita vuosia. Eli siis lain edellyttämänä tulisi liikenne sähköistää nopeasti, mutta sähkön jakeluverkko ei sitä mahdollista.
Ratkaisu on kuitenkin olemassa. Akuilla varustetut suurteholatausasemat toimivat saatavilla olevissa pienjänniteliittymissä.
Energia otetaan verkosta hitaasti ja puretaan ajoneuvoihin nopeasti. Sama liittymä, moninkertainen teho. Ei tarvita vuosien odotusaikaa liittymälle, akkupuskuroitu suurteholatausasema on toimitettavissa muutamissa viikoissa.
Ja mikäli jäämme odottelemaan perässä laahaavan sähköverkon kykyä tukea tavoitteissa, jää veronmaksajan kouraan hirmuinen lisälasku.
1) EU-lasku (taakanjakosektori / ESR)
Mikäli liikenteen päästöt eivät vähene riittävästi, joutuu valtio ostamaan päästöyksiköitä muilta mailta tai maksamaan käytännössä sakon. Puhutaan helposti sadoista miljoonista euroista.
2) Massiiviset verkkoinvestoinnit
Perinteinen suurteholataus vaatii uutta keskijänniteinfraa laajassa mittakaavassa. Tämä siirtyy suoraan siirtohintoihin – eli kotitalouksien ja yritysten maksettavaksi.
3) Julkinen tuki väärään paikkaan
Hidas infra pakottaa valtion ja kaupungit tukemaan investointeja. Veronmaksaja maksaa sekä investoinnin että riskin.
4) Viivästymisen talousvaikutus
Kun raskas liikenne ei sähköisty, polttoainekulut ja logistiikan kustannukset pysyvät korkeina. Tämä näkyy hinnoissa, kilpailukyvyssä ja verotuloissa.
Ilman akkupuskuroitua suurteholatausta Suomen ilmastotavoitteet ovat saavuttamattomia.
Kalliiksi tulee kaikille.
Perttu Hillman
toimitusjohtaja
EV Mobile